Olin teatterissa ensi-illassa - näyttelijänä - ja tajusin lavalle mennessäni, että en ole koskaan edes lukenut sen näytelmän ensimmäistäkään vuorosanaa, mulla ei oo aavistustakaan missä mun pitäis seisoa eikä mitä pitäis sanoa ja milloin. Tiirailin seinälle et oisko siellä niitä vuorosanoja, mut ei se auttanu ku en ees tienny mikä mun näyttelemän hahmon nimi on. Joltaki mun vieressä löytyi taskusta ite kirjoitetut tekstit ja se ojensi ne mulle, mut en tajunnu niistä mitään. Lamaannuttava kauhu.

Siellä oli ainakin tuhat ihmistä, ja kaikki valonheittimet lavalla osoitti muhun ja mie vaan olin siinä ja selitin että "nää on siis ekat harkat missä mie oon, ja vähän huonosti valmistauduin..."

Liittyneekö tämä uni siihen koulutukseeni joka alkaa ensi sunnuntaina, ja jota varten pitäisi lukea sivukaupalla tekstiä, tehdä muutama harjoitustehtäväkin, ja omatunto hieman kolkuttelee kun en ole ehtinyt/jaksanut tarpeeksi keskittyä niihin matskuihin vaan siirtänyt ja siirtänyt sitä lukemisen aloittamista...? :) Toivottavasti en ihan noin dramaattiseen tilanteeseen joudu sen kurssin puitteissa, imetystuen antamista siellä opiskellaan, ja siihen liittyvää asiaa. Ehkä alan tänään jo lukemaan ettei jää viime tippaan.