Tänä aamuna otin pienen hetken "omaa aikaa" heti aamusta, kaadoin itselleni kupillisen kahvia ja istahdin sohvalle irkkitoimipisteeseeni parantelemaan orastavaa päänsärkyä kahviani hörppien. Enna oli juuri herännyt, saanut tissiä, ja tyytyväisenä leikki leluillaan aulassa, ajattelin että viihtyy varmaan Eetun kanssa tai itsekseen tuossa pienen hetken, ja olen kuuloetäisyydellä jos tarvitsee apuani.

Istuin tässä koneella muutamia minuutteja, ehkä kymmenenkin, lelujen kopinaa, leikkimisen ääniä ja Eetun pulinaa kuului jatkuvasti. Jossain vaiheessa havahduin siihen että oli aivan hiljaista - liian hiljaista! Varovasti hiivin katsomaan mistä lapset löytyisivät ja mitä oli tekeillä. Löytyiväthän nuo, ruokapöydän alla istuivat molemmat, Eetu oli ottanut pöydältä lauantaisilta synttäreiltä siihen unohtuneet suolatikut, tai siis kourallisen niitä, ja tarjonnut pikkusiskollekin. Enna imeskeli tyytyväisen näköisenä suolatikun pätkää, hiirenhiljaa nautiskellen. Ja isoveli istui vieressä, hänkin pöydän alla, ja rouskutteli Ennan kaverina suolatikkuja. Lattialla vieressä oli kasa suolatikunpätkiä. Hyvät oli eväät! Ja äiti otti ja vei kaikki pois, tyhmä äiti :)

 
Tässä pari lavastettua kuvaa suolatikkujen mussutuksesta. En tietenkään jäänyt ottamaan kuvaa sillä hetkellä kun huomasin mitä oli tekeillä, vaan nappasin äkkiä vauvan kädestä pois nuo kamalat epäterveelliset herkut. Ja tässä kuvassa Enna tarjoaa kädestään suolatikkua Eetulle :)